Joskus on pelkästään hyvä kipata asiat päälaelleen. Kuten tänään, kun arjen haasteet edellyttivät muutoksia päivän sisältöön. Joten.
-Yllätys eskarit. Tänään se sitten on: mukavuustunti. Ja se tarkoittaa, että on pelkästään omia hommia, plus kahvion rääpiäiset ja pieni halloween-yllätys
-Jee!(*monta)
-Mikä on rääppiäiset?
-Osaako joku kertoa?
-Joo. Se on niin kuin loput syömiset jostain.
-Joo!
Voi ilo ja riemu. Eikä siinä kaikki, sillä portaikosta löytyy myös hopeinen rubiinikirjekuori.
-Sakarias Sammakolta!
-Onko siellä mitään?
Onhan siellä seuraavanlainen viesti:
KUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUR 2.11.2018
MAHTAVAN MUKAVAA MARRASKUUTA MUKULAT. M NIIN KUIN MANSIKAT, MUMMOT JA MUTA. TE SAITTE SITTEN KAKKOSRIVIN TÄYTEEN, HYVIN KURNUTELTU KAKARAT. (P:LLÄ SE OLISI PAKARAT. HAUSKAA!) SATA LOIKKAA SIITÄ. PITÄÄ PIAN PORUKKAA PAKETILLA PUKKAISTA. P, NIIN KUIN PIPOT PÄÄHÄN, PIAN PAKASTAA. (R:LLÄ SE OLISI RAKASTAA. NYT ALKOI UJOSTUTTAA.) VIHJEEN LÖYDÄTTE KESKIVIIKKONA PUOLENPÄIVÄN JÄLKEEN SIELTÄ, MISSÄ SUURI PUNAINEN MAKAA.
JA TÄSTÄ KOHTI KOLMEAKYMPPIÄ 1 2 3 4 5 6… SS
Eskarit tietävät hienosti, että puoliltapäivin on ruuan jälkeen, mutta mikä ihmeen makaava punainen. Joku arvelee sen tarkoittavan palosammutinta ja toinen miettii, että kannattaisi ehkä kysyä taas keittiön Riikalta, kun hän osasi auttaa viimeksikin. Joku ajattelee, että onko se joku eläin. Paha vihje, tätä on pähkäiltävä kovasti. Olemme juuri lähdössä eteisestä kirjastoautoon, kun yksi eskareista keksii
-Entä jos se tarkoittaa isoa patjaa tuolla? (lavalla)
Toden totta, se voisi hyvinkin olla, toteamme illistellessämme porukalla jumppasaliin. Siitä on ehkä syytä keskiviikkona aloittaa.
Kirjastoauton jälkeen eskarit palaavat omiin hommiin veo Minnan kanssa ja Täti pistäytyy sovitusti jututtamassa koululaisia metsäleikkipaikasta.
-Onkos teistä kukaan koskaan rakentanut majaa metsään kaverin kanssa?
Kaikilla vuosiluokilla käsiä nousee paljon ja kokemuspohjalta on hyvä lähteä miettimään majan merkitystä rakentajalleen. Täti esimerkiksi muistaa edelleen majan, jonka rakensi yli 30 vuotta sitten Lehtoniemen koulun pihaan kavereidensa Sonjan ja Marketan kanssa.
-Mutta hei. Ei metsässä kukaan voi alkaa joka keppiin kirjoittaa, etä eskarin tai koulun. Vai mitä mieltä olette?
Ihan pöhkö ajatus, kaikkien mielestä. Paljon helpommalla siis päästään, kun ei oteta mitään valmiista rakennelmista ja sillä selvä. Ja sekin käsitetään, ettei mitään uutta ehdi rakentua, jos koko ajan aika menee entisten korjaamiseen.
-Kun ei se ole eskareiden metsä. Vaan ihan meidän kaikkien. Koko tämän kouluyhteisön. Mutta. Entäs joku silti rikkoo?
-Sille pitää silloin sanoa, että ei ole järkeä
-Nyt oli rohkea veto. Mutta entäs jos se on iso ja ei vaan uskalla?
-Sitten sanoo aikuiselle
Ok. Nyt lähtee isoa peukkua kaikille koululaisille kuuntelemisesta ja aikuisille juttutuokion mahdollistamisesta. Niin ja isoa kiitosta kaikille myös siitä, että eskareita ja tätiä on autettu monissa tilanteissa pitkin syksyä. Yhteistyö ja avunanto, silloin voittavat kaikki. Timolan koulu niin rules!
Eskarilla päivä jatkuu, mutta nyt iskee tilanne. Veo Minnalle on väitetty ihan höpöjä ”tädin suulla”. Että riehua saa jne. Oi joi. Onneksi asian selvittely hoituu nopean rehellisen ”selkärankaisesti” ja kavereiden avustuksella muistetaan anteeksipyynnötkin. Sitten vaan puhkutaan keuhkot täyteen ilmaa ja oma halloween-ilmapallo täyteen. Hui mitä ötsiköitä pompsahtelee lentoon kohti jumppasalin kattoa. Ilonkiljahduksien saattelemina.
Rauhaisaa pyhäinpäivää kaikille toivottaa valolla ja ilolla Heidi
Ruokana kalakeitto, leikkelemakkara ja ruisleipä