Eilen oli täti haljeta ilosesta ylpeydestä ja tänään sama tunne valtasi koko ryhmän. Kolmas kruunumerkkipäivä peräkkäin, miettikää. Mihin lisäksi aamulla eskareiden avustustehtäsistä samat kaksi papukaijamerkkiä. Ja sitten kirsikkana kakkuun: ”Tässä olisi teille merkki. Hyvästä käyttäytymisestä” kirjastoauton Pekka sanoo ja kaivaa papukaijamerkin laatikosta. Hän on huomannut, että lainansa jo tehneet eskarit menevät kaikessa rauhassa penkeille ja portaille lukemaan. Kirjastoautossa on hämmennyksestä hetken ihan hiljaista, sitten joku melkein kuiskaa
-Ne on koossa kaikki
-Tuleeko nyt mukavustunti?
Tulee. Mukavuustunti saa luvan syrjäyttää aiemmat suunnitelmat ensi torstailta. Mutta. Luulettekos, että siinä vielä kaikki. Iltapäivään mennessä ei ole ollut yhtään riitaa tai rähinää, kaikki ovat päässeet mukaan leikkiin ja tavarat raivattu paikoilleen lopuksi, kun taas kotiin lähtevät tavarat on koottu matkaan. Toimivaa arkea siis, vimpan päälle.
-Hei eskarit. Mites meillä on mennyt tänään?
-Hyvin.
-Eli mitä se tarkoittaa?
-Ei olla pöljäilty
-On leikitty hyvin
-Totta. Tänään on sujunut ihan huipusti. Pelkkiä hyviksiä koko porukka. Että minä olen ylpeä teistä. Tästä kyllä tulee nyt
-Kruunumerkki! Enää kaksi loikkaa ja sitten tulee yllätys.
Positiivisenpalautteen voima on mahtava. Ja palutteen ja havaintojen yleensä. Antaapa sen vaikka hyvät uutiset kuullut vanhempi: ”Arvaa mitä minä huomaan? Sinulla on tänään itselläsikin hyvä mieli”. Aurinko pilkistelee mäntyjenlatvoissa ja päiväkodinpihassa elämän hymyilee. Kiitos eskarit sekä perheet ja ihanaa lämpöistä viikonloppua.
Valolla ja Ilolla viestittelee Heidi
Ruokana ohrapuuro, mehukeitto, riisivatruska, leikkele ja omena