Tänään oli ryhmän toinen laitepäivä ja taas opittiin monta tärkeää juttua elektroniikasta. Ensin esittelyssä oli älypuhelin, jonka kohdalla käytiin milenkiintoinen keskustelu salasanoista tai liikkeistä.
-Tää aukeaa silleen kuviolla
-Mun isälläkin on silleen, mutta äidillä on numerot. Minä tiedän ne.
-Miksi niitä pitää sitten olla? Salasanoja.
-Kun joku voi muuten varastaa sen puhelimen.
-Ja ottaa sieltä juttuja tai hävittää, vaikka äpsejä
-Tällä ei voi soittaa, kun tässä ei ole sim-korttia. Tai jakaa nettiä. Sillä voi vaan katsoa ja pelata sellaisia olevia juttuja.
Ok. Ja porukallahan on ikää 6 v. Eipä ihme, että tätä sukuoplvea sanotaan sähköiseksi.
Päivän toinen esittely koski netin pelisivustoa nimeltä Kizi. https://kizi.com/kizi
-Tää ei aukea
-Katsotaas. Hei. Pelaatko sinä tätä peliä kotona tietokoneella?
-Joo
-Katsokaapas näitä kuvakkeita. (olimme juuri hetkeä aiemmin ottaneet termin haltuun) Tässä tietokonekuvakkeessa on vihreä ok, mutta tabletin ja älypuhelimen kohdalla on punainen v. Eli tämä peli on liian suuri tablettiin ladattavaksi.
-Otetaan sitten joku toinen. No nyt tähän tuli joku mainos…
Sellaista se välillä on pelisivustojen kanssa, säätämistä ja sähläämistä Mutta uusi tornipeli latautuu ja se onkin aika hauska lasten versio iki-ihanasta Tetriksestä. (Mitä sitäkin kokeillaankin iltapäivällä, pienenä välipalana.) Ja katsotaan myös kaikki eilisen Pomperipossa filmatisoinnit tabletilta. Sitten laitetunti alkaa olla käsitelty ja aika suunnata Samun sählytunnille.
-Moi Samu (*monta)
-Mä kävin silloin kattoon sun peliä
-Kävitkö? No miten ne pärjäsi?
-Tosi hyvin
Eskarit moikkaavat ja jututtavat Tarmon veskaria, kuin vanhaa tuttua. Eikä ihailua himmennä tippaakaan, vaikka tämä naurahtaa, että peli hävittiin 5-2. Sellaista urhelu on, välillä voitetaan ja välillä hävitään.
Eskarit saavat lämmittelyksi toivomaansa ”Kuka pelkää säbämiestä” ja tutusti hoituvat myös maila ja suojalasihommat sekä asettuminen harjoitusviivalle. Tänään treenataan pallolla taitoa ja harhautusta. ”Nyt maila on kämmenellä ja nyt rystyllä” Samu näyttää ja eskarit katsovat samat paikat omasta kädestä. Kämmenen saa auki ja rystyset on nyrkkinyppylät. Helppoa. Sitten jokainen saa päättää, että harhauttaako vastustajaa nopealla kohti tuonnilla & väistöllä vai pyöräytyksellä. Hienosti eskarit jaksavat treenailla toimintaansa mailan kanssa, mutta kyllä jälleen parasta taitaa olla lopun pelaaminen. Koko porukka on näet kentällä kerralla ja vauhti sen mukaista. Mutta homma sujuu ja säännöt muistetaan, eikä tapaturmia satu. Se on peukun paikka se, eskarit.
Iltapäivän ulkoilulla osa eskareista pyytää lupaa mennä aidan taa majalle meidän metsään. Kun eilen rakennettu maja on vaan niin hieno. Sopiihan se, kunhan näköyhteys aikuiseen säilyy. Toisaalla keitetään riisipuuroa kuurasta ja hiekasta. Otetaan vielä pihapelinä töpselihippaa ja sitten onkin jo eskapäivä kasassa.
-Muistakaahan huomenna muotinäytös. Että päälle käyvät esimerkiksi isän pilkkihaalarit, mummon esiliina tai vaikka ukin kalsarit ja karvahattu.
-Kalsarit (hihitystä)
-Mutta ei nakuna!
-Saako tuoda kassin ja helmet?
-Saa. Kunhan muistat sitten omat, etteivät mene sekaisin.
-Minä olen kissa.
-Minulla on sellainen prinsessamekko.
Ou jee. Huomenna taitaakin olla hienoa väkeä liikkeellä Timolan tienoilla.
Valolla ja Ilolla kirjoittelee Heidi
Ruokana perunalaatikko, porkkanaraaste ja tomaatti