Päiväkoti, mikä hilpeä keräilyerä eri-ikäisiä viipottajia se onkaan. Timolan päiväkodissa on muodostunut jo peninteeksi, että joka kuukauden ensimmäisenä maanataina vietetään kuukausikemut, joissa kokoonnutaan yhdessä koko porukalla puuhaamaan jotain kivaa.
-Tervetuloa tarinatunneliin
Jännää. Nukkarin ovelta pitää sukeltaa putken kautta omalle istumamerkille. Sitten on vuorossa tarina Albert prinssistä, joka on varsinainen kuningas Ei. Pitää nousta/ Ei. Pue päälle/EI. Syöppä aamupala/EI. Ei. Ei ja aina vain EI. Onneksi apua saadaan vanhalta ja viisaalta kilpikonna Klarissalta ja niin Albertista kasvaa aikanaan oikein kelpo kuningas Joo.
-Hitsin pimpula miten hienosti jaksoitte kuunnella. Mutta kuulkaa, tämä kuningas supattaa nyt jotain….Mitä…joo…okein. Hei, meidän pitäisi näyttää, että mekin osataan tämä Joo ja Ei juttu.
No sehän sopii. Sovitaan siis, että liikutaan tilassa ja kun kuulee ohjeen, miettii, että onko se joo eli vihreä vai ei eli punainen ja sopivalle värille varpaat parkkiin.
-Saa leikkiä kaikkien kanssa/saa kaivaa nenää/ saa leikkiä ruualla/saa juosta sisällä/saa leikkiä leluilla/saa heittää hiekkaa….
Kuinka hauskaa onkaan hyppiä, hiipiä, pyöriä, juosta paikallaan ja parkkeerata varpaita välissä. Ja tuumailla samalla sekä auttaa pienempiä.
-Nyt kyllä sujui niin hienosti, että teidät kaikki pitää lyödä ritariksi. Kuningas Joon apulaisiksi, jotka pitävät huolta, että täällä meidän päiväkodilla kaikki sujuu.
Ja niin tehdään. Oikein rintamerkkien kera.
Mutta oli meillä jo ennen kemujakin aika jännä juttu, viskareiden kanssa. Heillä nimittäin oli ensimmäinen, ja kovasti odotettu, kynähommatuokio. Vihkojenkannet avataan ja tehtävä liimataan paikalleen. Oma kuva onnistuu mukavasti, mutta
-Tässä lukee ikä. Mikähän on ikä?
Jaa. Hetken vie asian tuumailu, mutta sitten syttyy lamppu
-Se on niinkuin montako vuotta!
-Minä en osaa tehdä viitosta
-Minä autan. Katsoppa tänne taululle. Tehdään ensin selkä, sitten köllykkä maha ja viimeiseksi lippa
Vau. Kyllääpä piirtyy hienoja viitosia paperille. Hyvä viskarit, iso peukku teille!
Eskaritkin tekevät iltapäivällä matikkaa, kun tutkailussa ovat lukujonot. Matikkajunissa on näet paljon vaunuja, mutta osasta on pudonneet numerot pois. Pitää siis päätellä ja laskea. Hienosti sujuu ja hyvällä työrauhalla.
Valolla ja Ilolla kirjoittelee Heidi
Ruokana sei/lohikeitto, ruisleipä, maksamakkara ja mandariini