Tänään piti olla lastenparlamentti, mutta teknisistä syistä jouduimme sen siirtämään ensi maanantaille. Ei nimittäin ole kiva istua kokouspöytään kilpaa kellon kanssa ja tänään oli niin hieno hiihtosää, ettei sitäkään hennottu jättää hyödyntämättä. Mutta maanantaina nuijitaan pöytään helmikuun suunnitelmat, se on varma se.
Mutta iihdosta tädillä on iloisia uutisia. Käynnistimme nimittäin tänään eskaviskan ”Sipuli hepulin hiihtokoulun”, jossa tarkoitus on oppia hiihtoa iloisesti kokeillen. Ensimmäisenä juttuna työnalle otettiin sauvojen käyttö. Laitetaan siis Hemppa kokeilemaan työntöä: ensin sauvat kaukana edessä, mikä näyttää ihan hassulta, sitten kyljenkohdalla ja lopuksi hiukan takana. Sitten kokeillaan itse ja heti eskaviskat sen keksivät. Sauvat taakse ja johan lähtee.
-Oottakaas. Pitää irrottaa suksi.
Päivän toinen juttu on näet ”variksennokka” eli v-tyylillä mäennousu ja sitä varten pitää tietää, että mistä löytyy kantti. Siis suksesta, heh heh. Katsotaan vielä suksien asento ja lisätään se äsken opittu tärkeä juttu: sauvat takana. Kokeillaan tämäkin tasamaalla ja sitten mennään umpihankea. Sujuu, sujuu. Mutta. Entäs kun edessä on se kovasti hikeä tuottanut viimeinen nousu.
-Hienoa! Menkää vaan. Hyvin nousee. Muista sauva työntää takana.
Siellä jono mennä taarustaa rinnettä ylös, variksennokalla. Ja mäen päällä aurinko saa paistaa kilvan iloisten ilmeisen kanssa. Tästä tulee niiiiiiiiiin hepulin hauska hiihtokoulu, uskokaa pois.
Ruokailu meidän täytyikin tänään toteuttaa päiväkodin puolella, mikä sujui ihan hyvin. Aluksi. Mikä ihme ipanoita vaivaa, kun mekkala nousee aina tädin poistuessa näköpiiristä. Vaikka muita aikuisia on paikalla. Ja sama meno jatkuu eteisessä niin, että koululaisetkin jo pysähtyvät ihmettelemään.
-Hei. Mikä juttu tämä nyt on? Tämä mekkalointi ja pöljäily.
-Minusta tuntuu, että pöljäily alkaa aina, kun sinä et ole vahtimassa.
Ilmeet ovat vakavat, mutta ukaan ei käy eskarikaverin toteamusta kiistämään.
-Tiedättekö. Semmoiselle on olemassa yksi tosi paha sana. Sitä sanotaan silmänpalvonnaksi. Hui. Se tarkoittaa sitä, että tehdään ja totellaan vaan, kun joku tietty on näkemässä. Toimiikohan sellainen?
-Ei (*monta)
Kyllä kättäytyä pitää osalta, onpa valvomassa kuka tahansa. Tai ei kukaan.
-Niin kuin syksyllä koulussa
Niinpä. Ja koulusta puheenollen.
-Minä lähden nyt iltapäiväksi kouluun. Että jos minua ei näy huomisen vauva-päivään, olen vissiin joutunut jälki-istuntoon.
Voi ilo ja riemu. Täti jälkkärissä.
-Ai niinkun kiisselissä
-Ei. Vaan Piltissä.
V& i kirjoittelee Heidi