Aamu on synkän tumma, mutta sitä parempi vaan! Jumppasalissa näet viuhuu taskulamppuhipastelijoiden valokeilat sinne ja tänne.
-Ollaan Jäämiestä lampuilla!
-Tää on disco. Tälleen. (Useampi heijastaa lampuilla seinään valoa ja yksi sätkii ja saa varjonsa liikumaan sinne tänne. Hilpeää!)
-Karkuun!
-Saako tätä olla sitten…milloin me ollaan Ihan yössä?
-Keskiviikkona. Tietysti.
Ei siihen paljon tarvita, että hikiliikkumisesta tulee superkivaa. Hyvin keksitty juttu eskarit, parlamentti niin rules!
Otetaan ulkoilut yhdessä pienten kanssa ja ruokailulta siirrytään sitten superjännään juttuun, sillä olemme saaneet audienssin 1.-2.luokkaa. Siellä näet on älytaulu, josta on mahtavaa katsoa avaruusasioita. Moikataan koululaiset ja Katja-ope sekä koneenkäyttäjänä toimiva Miia ja sitten kohti galaksia ja sen yli. Pienellä 10 minuutin ”lennolla” käsitellyksi tulevat niin tähdet, kuin Linnunrata planettoineen.
-Mikä teistä oli paras planeetta?
-Minusta maa
-Se Jupiter jättiläinen
-Millä oli ne renkaat (Saturnus)
-Se punainen, koska tykkään pinkistä (Mars)
-Se mihin iskeytyi niitä…juttuja (Merkkuriukseen meteoriittejä)
Tietotekniikka on kyllä huippuhyvä opetusväline, suunnitellusti ja sopivina annoksina. Mutta sillä on myös kääntöpuolensa, sillä jo näiden lasten tulee koululaisina osata olla kriittisiä sille, että mikä esim. nettimaailman tarjonnasta on totta ja mikä kuvitelmaa. Kuten tänään sivulauseessa esiinnousseet avaruusoliot eli onko niitä olemassa. Satua, kunnes toisin todistetaan, sanoo täti, samaa kastia kummitusten ja vampyyrien kanssa. Mutta sen sijaan totta on…Kruunumerkki! Hienoa eskarit, tänään sujui mallikkaasti.
V&I kirjoittelee Heidi
Ruokana jauhelihakastike, perunat ja salaatti