Jostain on nyt saatu koppi. Sillä muutoin tänään kruunumerkki olisi haihtunut savuna ilmaan jo aamupäivällä. Mutta eskarit olivat päättäneet merkin saada ja työtä tehtiin hartiavoimin.
-Tuo ei ole hyvää kaveruutta
Itku on tädiltä tirahtaa, kun korva nappaa kiinni spontaaniin keskusteluun. Hetki lelulaatikolla pallotellaan vaihtoehtoja ja sitten leikki jatkuu yhteistuumin. Ihan pakko on käydä vähän peukuttamassa neuvottelijoita. Juuri näin.
Ruokailuun suunnataan sitten suhdeluvulla 15:1, mutta pöytään päästään silti ihan hyvällä meiningillä. Sitten
-Eskarit. ESKARIT. Tämä ei ole mikään Hirvaskankaan huutokauppa, vaan ruokala. Nyt nostan yhden sormen.
Pieniähän nämä ovat vielä ja oma aikuinen pöytään olisi melkein välttämätön. Mutta me väänämme volumia alas ja selviämme, kuten myös ulkovaatteisiin ja ulos. Eteisessä joku varmistaa
-Miten lähellä ollaan kruunumerkkiä?
-Nyt on enää milli pelirajaa. Eli näin pikkuisen.
Eskarit sinnittelevät. Ja sovittelevat. Ja selviävät.
-Saatiinko me kruunumerkki?
Kyllä. 29 merkkiä on koossa eli yhtä vaille rivi täynnä.
-Saadaankohan me se huomenna…. (kaihoisa huokaus)
Pidetään peukkuja.
V&I kirjoittelee Heidi
Ruokana perunalaatikko ja porkkanaraaste