Hieno päivä

Tänään eskari oli iloa ja hyvää mieltä täynnä. Niin täynnä, että yhä varpaissa asti sirisee. Tämän lämpimämmin ei voisi aurinkoinen viikonloppu alkaa. Kiitos siitä ihanat muruset.

Aamun aluksi kipaistiin kirjastoautoon, jossa tänään saikin asioida ruhtinaallisen rauhassa, kun kaikki koululaiset olivat omalla pilkkireissullaan. Eikä Pekka kerranin hautautunut palautusvuoren taa, vaan ehti selvitellä mm. Peppi Pitkätossun isän nimen, jonka täti muisti alkavan E:llä, mutta ei enempää. (Efraim, olisihan tädin se pitänyt Pepin nimestä muistaa: Peppi Lotta Sikuriina Rullakardina Efraimintytär Pitkätossu) Mutta riittikö yhden asian selvittely eskareille, no ei tietenkään. Pekallehan läpsähti kotitehtävä ensiviikolle

-Mikä on maailman suurin kirja?

Pekka kaivaa laatikosta muistilappua läksylle samalla, kun keskustelu karkaa hilpeille raiteille

-Joo. Voidaan lainata se.

-Miettikää, jos kirjastoauto ensiviikolla pörhältää pihaan peräkärryn kanssa, kun se ei muuten mahdu kyytiin.

-Sitä pitää sitten lukea salissa.

-Ja ensin pitää ottaa katto pois, että saadaan se sisään

Onpas taas huippua tulla ensiviikolla omaan palvelevaan kirjastoautoon.

 

Eskarilla seuraavaksi vuorossa ovat syntymäpäivät, joissa päivänsankari päättää olla merirosvokapteeni. Hii-o-hoi, miehistö ja maakravut, kaikki paikalle! Iloisesti soljuu, lauluineen ja taikalahjalistoineen, mutta aivan erityisen jännittäväksi juttu käy siinä vaiheessa, kun pitää laulaa auki aarrearkku, meinaan, entäs jos se pelkää tulevansa ryöstetyksi, eikä aukea ollenkaan????

Juhlien päälle on hyvä ottaa omia hommia ja vielä ennen ruokailua ehditään laulaa Simo Siili sekä opetella ikivihreä leikki ”Ruut ruut kello löi jo kakstoista”. Ja koska koulu on tänään tyhjä, otetaan vielä viimeiseksi älytaululle pieni juttu

-Muistatteko te Doraemoinin? Sen joka on eskarilla ja jolla on se taikatasku?

Doraemon on sininen sankari, jolla on hyvä sydän, mutta hiukan huono harkinta. Eikä tätä japanilaista sarjaa ole koskaan näytetty Suomessa, saatikka dupattu kielelle. Siksi se on oivallinen tapa työstää muuhun kuin kuultuun perustuvaa havainnointia.

-Tämä on hindinkieltä, jota meisät kukaan ei puhu. Mutta katsotaan, että keksittekö mistä on kyse.

Nopeasti eskarit osaavat hahmottaa tilanteesta kiusaajan sekä Doraemonin oivallisen keksinnön, joka saa muut muuttamaan käytöstään.

-Välitunti. Tässä kohtaa seis. Ja ensiviikolla jatketaan.

Luokasta purkautuu ulos iloista porukkaa ja vaatteetkin saadaan päälle sukkelaan. Ulos ja aurinkoon!

Päivän huipennukseksi eskarit vielä tekevät löydön

-Heidi! Tuu kattomaan. Käykö tämä polttopuuksi?

Mahtavaa. Eskarit ovat havainneet myrskytuulen koulun rajalle repimiä oksia, joista todellakin saa hyviä polttopuita. Nyt nousee iso peukku! Ja kun koko päivästä tärähtää jo toinen kruunumerkki, voiko yhteinen olo enää paremmaksi tulla. Tällä ilolla ensiviikkoa kohti.

Hattaraisen pinkein ajatuksin kirjoittelee Heidi

Ruokana ohrapuuro, mehukeitto, kalkkunaleike ja sekaleipä