Tänään salissa päästiin pitkästä aikaa pelailemaan eskaviskaporukalla. Ja samalla eskarit pääsivät tekemään kiintoisan paluuhypyn viime syksyyn, kun viskareilla homma meinasi mennä hassuksi; jätetään peli kesken, kun jäädään hipaksi, kiipeillään puolapuille lepäilemään ja ollaan tulossa mukaan vasta juuri voittokierrokselle jne.
-Hei eskarit. Muistateko te tätä samaa viime syksyltä?
-Joo(*monta)
-No mites siitä selvittiin?
-Se on aina luovutusvoitto, jos huijaa tai alkaa mököttää. Eikä voi tulla seuraavaan peliin.
Voi kuulostaa tylyltä, mutta reilupeli ei ole automaattinen asia, vaan opeteltava taito ja siksi sitä pitää harjoitella.
-Onkos meillä enää tämmöisiä töllöilyjä?
-No ei oo ollu pitkään aikaan
Ei niin. Eskarit ovat kyllä hienosti oppineet pelaamaan reiluapeliä ja samoin myös oivaltaneet, mitä joukkuepeli tarkoittaa. Se on huippujuttu ensisyksyä ajatellen, isoa peukkua siitä!
Kirjastoautossa eskareilla puolestaan oli Pekalle tilausasiaa
-Onko sinulla kivikirjoja?
Ei löydy tällä kertaa aineistoa suoraan hyllystä, mutta Pekka lupaa tuoda seuraavalle viikolle. Eskarit on näet vallannut graniitinkova kivibuumi ja piha tarkan haravoinnin kohteena. Ihania värejä ja muotoja!
Muutoin päivä soljuu mukavasti omissa hommissa, jonka kruunaa positiivisuuspiiri, jossa ensin annetaan palautetta muutamalle eskarikaverille ja sitten otetaan Doraemon esittämään ”äippää” ja jokainen saa antaa palautteen omalle äitikullalle. Voi miten kauniita ajatuksia ja sanoja kuullaankaan! On teillä ihania lapsia, ei voi muuta sanoa.
Ihanaa äitienpäivää ja rentouttavaa viikonloppua kaikille toivottaen Heidi
Ruokana ohrapuuro, mehukeitto, kalkkunaleike, kurkku ja sekaleipä