Polkupyörä on useimpien ihmisten ensimmäinen oma kulkupeli, jolla laajentaa elinpiiriä ja siten kokea uusia asioita. Paikallisesti hyvä pyöräilytaito on puolestaan esimerkiksi Timolassa tärkeä, muuttuuhan monen koulukyyti taksista pyörään viimeistään 3.luokalla.
Joten. Open pyörä nurin ja pikakurssi tekniikasta.
-Mitäs osia te tunnistatte?
Tiedetään renkaat, satula, tarakka, jarrut, pinnat, ketjut, soittokello, lokarit…
-Yksi tosi tärkeä vielä
-Jalka
-Sekin, totta. Mutta yksi tärkeä ohjaamiseen
-Tanko!
Katsotaan vielä pyörien tehtävät sekä jarrujen hallinta, sitten voidaankin nousta satulaan. Kartioin suljetulla koulunpihassa on turvallista pyöräillä ja harjoitella, erityisesti toisten liikkujien huomioimista, mistä jatketaankin jutustellen vielä sisällä aamutuokiolla.
-Minä en tarvitse kypärää kotona, koska olen niin hyvä.
-Mutta vahinko voi sattua myös siksi, että joku toinen ei ole.
Täti kertoo tässä kohtaa kolarista, jossa vahingolle ei voinut hyväkään ajaja mitään, mutta kypärä pelasti sentään pään. Osa eskareista on myös kuullut vastaikään Varkaudessa sattuneesta mopokolareista, jossa kiinnittämätön kypärä lensi ajajan päästä taivaantuuliin.
-Meidän isä ei käytä ikinä kypärää
-Eikä meidän
-Aikuiset valitsevat itse. Mutta ainakin eskarissa ja koulussa pitää aina olla kypärä pyöräillessä. Ja minulla on kyllä muutenkin.
Päivä jatkuu omilla hommilla, joiden rinnalla eskarit pääsevät vuorollaan siirtämään omia valokuvia tietokoneelta muistitikulle. Ja aina nopeasti huomataan yksi juttu, hiiri onkin aika haastava väline silmä/käsi työskentelylle. Tuon tuosta joku halusisi tökätä ruutua sormella valintaa tehdessään.
Ruokailun jälkeen otetaan päivän toinen pyöräily, jossa ajoreitti kiertää koulurakennusta. Maltilla matkaan ja ei ohitella. Hyvin sujuu. Hienoa eskarit! Samoin hienosti sujuu koko muukin päivä, vaikka paikalla on vain yksi aikuinen, kunnes kotiinlähtiessä…ou nou. Siivoaminen ei lähde liikkeelle, ei sitten ollenkaan, vaan eskari jos toinenkin vaeltelee ympriinsä odotellen muiden tekevän työt. Otetaanpas siis pikapaleveri koolle ja hetihän eskarit keksivät, että miksi näin ei voida toimia.
-Pitää osata siivota omat jäljet.
-Kaverin pitää saada työrauha.
-Pitää kuunnella, kun tulee ohjeita.
-Sujuisikohan tämä huomenna? Saataisiin se kruunumerkki.
-Joo (* monta)
Hyvä. Sitä kohti siis.
Valolla ja ilolla kirjoittelee Heidi
Ruokana bolognesekastike, rakettispagetti ja salaatti