On ilo olla erityinen, mutta aivan mahtavaa se on silloin, kun sen voi tehdä niin, että kaikki muutkin saavat jutusta hyvää mieltä. Kuten tänään, kun päivän tähtösemme
-Mitäs me tehdään tänään?
-Leivotaan pipareita
Ihan hilpeää. Mikä olisikaan mukavampaa, kuin kaulia maaliskuussa 1 kilo piparitaikinaa ja valita muoteiksi sopivasti pikkuruisia kuusia ja sydämiä, niin että kerrankin kaikki saavat varmasti leipoa tarpeeksi.
-Minulle tulee näitä pellillinen!
Totta. Pipareita riittää jokaiselle niin syötäväksi, kuin kotiin viemisiksikin. Mutta tarjottavaksi niitä ei kuulemma ylety, vaikka koulunkäytävältäkin kuuluu: ”Täällä tuoksuu pipareilta”ja joku tuntuu kaipailevan jälkiruokaa. Hilpeää. Mutta tädin aamuun vielä leivontaakin enemmän iloa tuottaa se yhteisleikki, joka käynnistyy leipomisvalmistelujen ohessa. Ei näet vie montakaan hetkeä, kun eskareilla on rakennettuna useamikin maja, joissa asustaa kaikenikäisiä kissoja. Ja taitaa siellä joku vauvavimpulakin olla. Ja kivaa on, kaikilla, yhdessä.
Leivonnan jälkeen katsotaan tabletilta päiväntähden valokuvat, joista kaikista hänellä on mukavia muistoja ryhmälle kerrottavaksi. On lomareissuja, mansikoita, kalastusta, heppastelua.. Ja yksi hassuakin hassumpi juttu: sottailu. Päiväntähti on ipanana ollut melkoinen sottailija, vaikka nykyään ei sitten tippaakaan..
-Niin, kun sinä olet kasvanut isoksi
Ihania ovat myös tähdestä täytetyt haastattelut, joiden yhdessä ääneen lukeminen on päähenkilölle itselleen selvästikin jännittävää. Se on aika metkaa kuulla itsestä hyviä asioita ja muistoja.
Kaikki kiva päättyy kuitenkin aikanaan.
-Hei. Mitäs me annetaan päiväntähdelle arvosanaksi tästä päivästä?
Pelkkiä iloisia kolmosia heiluu ilmassa. Kiitos siis tähdelle itselleen ja kaikille teille, jotka osallistumisellanne mahdollistitte tämän erityisen päivän!
Valolla ja ilolla viestittelee Heidi
Ruokana broilerpihvit, perunamuusi ja salaatti (+piparkakkuja)