Mahtavaa. Eskareiden majaleikki jatkui aamulla jo kolmatta päivää ja Tätikin pääsi heittäytymään mukaan. Mihin tarvittiin tietysti maja. Mutta. Pyykkipojat olivat loppu, eikä kankaitakaan ollut jäljellä.
-Saanko minä olla sirkuskarhu ja tehdä majan tästä leikkivarjosta?
-Saat. Mikä sun nimi on?
-Minä olen…tuota…sirkuskarhu Georges.
-Aika vaikea nimi
-Voi sanoa myös karhu. Pelkäättekös te karhuja. Mur
-No ei pelätä. Tänään on ketun syntymäpäivät ja saat kutsun.
-Saako siellä laulaa?
-Joo.
-Jaa. Sitten tulen heti. Mutta PÄÄ rynöitä en syö. Enkä MANDA riinejä, koska ystäväni Manda ei halua tulla syödyksi.
-PÄÄ rynöitä (hihitystä)
-Juu, niitä ei tämä karhu syö. PÄÄ rynöitä. Eikä JALKA rynöitä.
-Entä KÄSI rynöitä (hihitystä)
Leikkiminen on hilpeää ja se jatkuu jumppasalissakin, missä otetaan jälleen renkaat, köydet ja liinat esille. Mutta tänään liinoista tehdään
-Keinu! Saanko minäkin?
-Tietysti, mutta minun täytyy sirkuskarhuna ensin testata tämä itse
Hyvät on vauhdit, voi suositella.
Muutoin päivään mahtui kirjastoautoilu ja hauska agentti-sadutus, mistä ei kuitenkaan vielä sen enempää. Ja aakkosjuna sai 10 matkustajan, kun asemalta napattiin kyytiin kirjain P, niinkuin perhonen. Niin ja sekin selvtettiin, että kuinka toisistaan ulkonäöllisesti eroavat saukko ja minkki. Hyvä päivä siis, ihan SuperPerjantaii.
Valolla ja ilolla kirjoittelee Heidi
Ruokana kalamurekepihvit, pinaattimuusi ja punajuuri/omenasalaatti