Tekemisen iloa

Puukäsityötä ja tupsu-Angrybirdsejä. Oman kädenjäljen näkemisessä on melkein maagista iloa, kun asioista tulee ihan ”oikeita”. Eskarit ovat pyörittäneet sitkeästi lankaa tupsu-lintuihin pitkin syksyä, joten ei ihme, että niistä on kasvanut varsin komeita köllyköitä.

-Milloin nää saa kotiin?

Sovitaan, että viimeistään joululta. Samoin kuin puuvertaan ”punatulkut”, jotka eivät ihan ehtineet isäinpäiväpakettiin.

-Saako tämän antaa isälle joululahjaksi?

-Saa tietysti.

-Entä koko perheelle?

-Tietysti. Ihan kenelle se sinusta iloa eniten tuottaa. Vaikka itselle.

 

Iltapäivällä harjoitellaan ulkona ensi perjantain kuusensytyttäjäisohjelma sekä ollaan perjantaiseen tapaan ”kuin koululaiset välkällä”, ilman kuriksia siis. Hih, jonkun kerran pitää kyllä muistuttaa, että maassa ei voi möyriä, hiekkalaatikossa kaivella, märästä liukumäestä laskea jne. Mutta varsin siistinä onnistutaan puolentunnin ulkoilu hoitamaan. Hyvä eskarit!

Vielä on hoidettavana päiväleponen ja koska Eijalla ja tädillä on palaveri, pitää eskareiden lukea Risto Räpyläkinttunen nyt jonkun muun aikuisen kanssa.

-Muistattehan, että uni on pienille tosi tärkeää tai tulee tosi kikkuinen iltapäivä. Ja siksi. Nyt tulee haaste. Minä lupaan papukaijamerkin, jos homma hoituu tänään hyvin ja hiljaisesti.

Oh hoh. Maanantaina on ensimmäinen mukavuustunti, mutta nyt on mahdollisuus napata jo merkki uutta varten.

-Hoituu

-Kun ei pöljäillä

-Hei, minä tiedän. Nukutaan. (hihitustä)

Voi ilo ja riemu teidän kanssa. Ei ollenkaan huono idea.

V&I kirjoittelee ja ihanaa viikonloppua kaikille toivottaa Heidi

Ruokana kalakeitto, rieska, kalkkunaleike ja kurkku