-Tänään ei tehty mitään. Tai me oltiin ihan pihalla. Juu, oltiin me pihalla. (hih)
Mahtaakohan viskaria hakemaan tullut isä-ihminen aavistella jotakin, kun ilme on noin muikeasti hymyssä…Hilpeää!! Tai ehkä se johtuukin meneillään olevasta isä-tutkimuksesta, jossa jokainen Timolan iskä pääsee kertomaan omat lempijuttunsa…oikein kuvan kera. Niin ja nimensä. Niitä me sitten tutkitaan yhdessä maanantain kuukausikemuissa, koko päiväkodin voimin. Tätiä melkein jännittää.
No, iltäpäivällä eskarit ainakin tekivät halloween-matikkaa, jossa kuvasta piti etsiä ja laskea lepakoita, kynttilöitä, hämähäkkejä, hiiriä…Ja piirtää niistä sitten pylväsdiagrameja.
-Tää oli kiva tehtävä
-Niin oli.
-Voidaanko kuunnella se murjotus-laulu?
-Ai hiiren aakkosista? E?
-Niin.
-Ei kun se kettu
-Mikä oli M:n laulu?
Tietysti voidaan kuunnella. Ja pomppia, kieppua, laulaa, keinua, kikattaa mukana. Kaikki seitsemän kirjainlaulua.
-Nyt te olette niin hikipää-hepulissa, että pakko laittaa teille vielä Bertan laulu
-Onko se B? Bertta?
-Ei. Se on P, pöllö.
Ja näin se meni
….pöllö ei saunomasta lakkaa, lauteilla istuu ja vihdalla hakkaa, löylyä lissää höpöttää pöllö, pöllö ei saunomasta lakkaa…..
-Ja huomenna sitten on se lokakuun kummitunti.
-Ai se lepakko-askartelu?
-Se. Mutta ei hiiskaustakaan pienille.
Ei tietysti. Kyllä me nämä harminvälttelyt jo muistetaan.
-Minä näin tänään kummin ruokalassa. Se vilkutti.
Vau. Aika siistiä.
Valolla ja ilolla Heidi
Ruokana lohikiusaus, salaatti ja ruisleipä