Eilen tämä sivusto oli jumissa, joten ensin pikatiivistystä maanatain meiningeistä, jolloin vietimme koko päiväkodin iloisia kuukausikemuja.
-Jännittää
Niinpä. Kuukausikemut ovat aina odotettu juttu ja eivät vähiten siksi, että koskaan ei tiedä, mitä kivaa tapahtuu. Kuten nytkin, kun Virpi ja Sara olivat ideoineet mukavaa ystävänpäiväohjelmaa. Kemutellaan ensin tunti ja sitten tiivistetään, että mikä oli mukavinta.
-Karkki
-Tanssiminen
-Askartelu
-Ne perunat (leimasinpainanta)
Hilpeää. Kaikilla on selvästi ollut kivaa ja sehän on tärkeintä. Kiitos siis päikyt ja aikuiset, että saatiin kemutella kanssanne!
Iltapäivällä juhlittiin sitten vuoden ekat synttärit ja nehän olivatki sitten mallia 7V.
-Onko se kouluikä?
No niin. Onhan se. Tätähän piti ihan tuumata, että vuonna 2020 jokainen eskareista täyttää tosiaan 7 vuotta. Päivänsankari on siis ryhmän vanhein eli kun hän on syntynyt, on seuraava juhlija jo odotellut oman äitinsä massukassa, että milloinkas sitä putkahdetaan maailmaan.
Se siis maanantaista ja sitten vielä tämän päivän kuulumiset, jotka voisi tiivistää toteamukseen ”teräviä hommia”. Aamulla nimittäin suunnattiin hiihtämään, mitä ennen tuumailtiin välinehuolto- ja turvallisuusasiat, eritoten suksisauvojen osalta.
-Siinä voi puhjeta silmä, jos huitoo sauvalla
Totta. Mutta eivät eskarit tänään huido, ehei, hommahan toimii hienosti. Monot saadaan itse jalkaan ja melkein kaikki suksetkin. Sauvat vielä oikein käteen ja sitten menoksi. Ensin kaadutaan ja opetellaan suksien oionta ja takasin ylös nouseminen, Sitten mennään tasatyöntöä ja kokeillaan menoa myös ilman sauvoja. Lisäksi pelataan jäämiestä sekä hippaa, sukset jalassa tietenkin. Tunti hujahtaa ja ruokailuun suuntaa omppuposkista porukkaa. Iloa on ilmassa isosti!
Iltapäivällä aloitellaan terävästi myös ompeluprojektia sekä katsotaan tietokoneelta tädin lupaamia valokuvia vkonlopun moottoripyörämessuilta.
-Tämä oli minun suosikki. Indian prinsec (ihku koristeltu blingbling-motsakri)
-Ostitko sinä sen?
-No en. Eihän minulla ole edes mopokorttia, eikä varsinkaan moottoripyöräkorttia. Mutta keksittekö, miksi tälläistä motskaria sanotaan apinakiikuksi?
-No, kun se kuski roikkuu tuolleen.
-Minä ottaisin sen kilpamotskarin, mutta maalaisin pinkit raidat mustaksi
Kuvissa on motskareita menneiltä päiviltä nykysiiin ja lisäksi vielä kotikutoisia viritelmiä, mm. moottoroituja potkulautoja.
-Kuka sen paikan omistaa?
-Ai messukeskuksenko?
-Niin
-Jaa, sitä en tiedä. Mutta siellä voidaan pitää monenlaisia messuja, joilla on paljon johonkin asiaan liittyviä juttuja. Niinkuin kirjamessut, venemessut, käsityömessut, ruokamessut ja joulukuussa lemmikkimessut.
-Onko siellä silloin kissoja?
-Joo, hirmuisesti kaikenlaisia lemmikkejä ja niiden juttuja
Alkaa seb verran iloinen puheensorina, että täti pahoin pelkää aiheuttaneensa taas pienoista reissukuumetta, kuten aiemmin Pietarin suhteen..ou nou, mutta kotimaanmatkailu rules, heh heh.
V&I kirjoittelee Heidi
Ruokana makkarakastike, perunat ja porkkanaraaste