SipuliHepulin hiihtokoulussa oli eskaviskalla tänään vuorossa mäenlaskuasento, mikä taito tulikin isosti tarpeeseen, sillä latu oli liukas isolla L:llä.
-Minä tulin niin kovaa, että piti ihan huutaa
-Tuntui, että ihan lentää
-Pysyitkö sinä pystyssä koko mäen?
-Joo! (mikä ilo, riemu ja ylpeys voi kasvoille kohotakaan)
Ladulta palaa pelkästään hyväntuulista porukkaa ja arvaattekos, nyt aletaan olla taidollisesti sillä mallilla, että ensi viikolla päästään laturetkelle, eväineen kaikkineen. Voi kun vielä auringonpaisteen saisi tilatuksi…
Ruokailulla joudumme hiukan muistelemaan matematiikan asioita, kun rapsakan tuoksuvia kalapullia meinaa lautaselle lastautua sallittua enemmän. Se ei ole reilua se. Varsinkin, kun juuri me itse tulemme useimmin viimeisenä syömään.
-Niin. Entäs jos meille ei olisi?
Ok. Sovitaan, että jos lapussa lukee viisi, niin silloin se on viisi.
Iltapäivällä valmistaudumme huomiseen ystävänpäivään lähettämällä sähköpostia. Osa eskareista on ottanut mukaan osoitteen, johon haluaa postin laittaa ja muiden kanssa sitten naputellaan viestiä, ei enempää tai vähempää, kuin varhaiskasvatusjohtaja Sonjalle ja kunnanjohtaja Matille. Muistetaan laittaa otsikot, välit, erikoismerkit.
-Nyt kun painat tuosta kirjekuoresta, niin silloin se lähtee. Ja piiiiiiiiiiiiiiu, nyt se on perillä.
Menee ehkä 15 sekuntia ja tabletti piippaa.
-Eskarit. Nyt tuli postia. Kunnanjohtajalta.
Hetken tuntuu, että eskarilta lähtee katto irti, niin valtaisat ovat ilotuuletukset.
-Lue se!
-Minä laitoin, että harjoittelemme tänään sähköpostin käyttöä ja siksi te laitatte ystävänpäivätervehdyksiä. Ja näin kunnanjohtaja Matti viesteihin vastaa: ”Hei. Hieno juttu. Tämä piristää kivasti päivää. Terveisin Matti”.
-Se tuli ihan näin piuh. Tosi äkkiä. Miten se voi tulla?
-Tieto siirtyy sähköisesti. Sitä meidän pitää ehkä tutia. Ja huomenna täällä on taatusti postia kaikilta muiltakin, joille viestiä laitettiin.
Voi ilo ja riemu. Tästä on hyvä suuntailla kohti maaliskuun tietotekniikkahommia. Valtavan iso ja rutistava kiitos siis teille kaikille postia saaneille ja siihen vastanneille!Vaikka toisaalta, aika ratkiriemukkaan jännittävää on myös hiippailla salassa pudottamaan itseaskarreltuja kortteja koululaisten ystävänpäivälaatikkoihin.
-Saankohan minä korttia?
-Minä en varmaan ainakaan saa. Ja sitten pillitän koko päivän.Pyäääääää.
-Heidi (iloista hihitystä)
Valolla ja Ilolla kirjoittelee Heidi
Ruokana kalapullat, perunamuusi, kermaviilikastike, salaatti ja ruisleipä