I niinkuin iloisia ompeluhommia

Superperjantai käynnistyi kirjatoautolta, jossa lainaaminen sujuu jo rutiinilla. Mukava oli myös huomata, kuinka eskarit alkavat kiinnostua itselle mieluisien kirjojen löytämisestä hyllyistä itse.

-Missä on Prinsessa Pikkiriikit?

-Onko täällä askartelukirjoja?

-Oisko sellaisia helppoja lyhyitä kirjoja. Minä haluun oppia lukemaan?

-Onko tämä Pikkiriikki?

-Ei. Se on prinsessa Rämäpää.

Sama kai se, prinsessa kuin prinsessa, kunhan kruunuja ja pitsiä piisaa, heh heh.

 

Seuraavaksi startataan aakkosjuna, jonka kyytiin hyppäsi tänään I niinkuin ilves. Laulellaan siis aakkoslaulut, haetaan kirjain suusta ja hoidetaan taulu-ja kynähommat. Ja luetaan: AI / AI? / AI! Ilmassa on suurta oivalluksen ja innostuksen väreilyä. Tästä se lähtee.

Ennen ruokailua pelataan vielä koko porukalla hauskaa Quickly-peliä, jossa pitää sekä muistaa, äännellä, että olla nopea. Ja hih, sellainen on innostus, että kukkokiekuu kuulostaa välillä ihan hiireltä ja mekkala on muutoinkin melkoinen. Kerrankin ihan luvalla. Hilpeää!

Iltapäivä on sitten pyhitetty omille hommille, joissa tänään vihdoin päästään ompelemaan. Tai oikeastaan aloitetaan ensin kaavoittamaan mekko barbille ja sitten leikataan & ommellaan.

-Tästä tulee hassu
-Pitikö tästä nyt pujottaa?
-Milloinka saa koristella?
Innostus on ilmiselvä ja aika mokoma loppuu ihan kesken.
-Saako ensiviikolla ommella myös uuden, jos kerkee tehdä tän?
-Voiko tehdä housut?
Sovitaan, että kaikki ompelu on sallittua.
-Minä pyydän joululahjaksi monta palaa kangasta.
-Niin, kotona voi ommella, jos saa.

Kivasta päivästä eskareita kiittää

V&I  Heidi

Ruokana kaalilaatikko (maistui muksuille superhyvin!) porkkanaraaste ja puolukkahillo