Märkää. Ällöä. Kylmää. Likasta. Ja silti niin parasta.
-Tässä
-Kamala loskamöyky
-Aattele, jos räntä oiskin pinkkiä
-Aika kamalaa
-Niin ois. Lumi on kaunista valkoisena
-Niin on.
Niinpä, ei sitä aina, varsinkaan aikuisen, tule edes ajateltua, näinkään tärkeitä juttuja. Arkifilosofiaa parhaimmillaan. Kuten sekin, kun kruunumerkki kosahti, mutta ihan uudella tavalla. Näin eräs eskari asian hakijalleen sormilla laskien tiivisti
-Ei tapeltu, ei tönitty, ei tuupittu, ei riidelty, ei rähisty, mutta ruokailu nyt meni pöljäilyksi.
Auts. Toden tota. Ihan piti rehtori Eerolta pyytää kommentointiapua, kun eskareiden ruokapöydässä oli käynnissä sellainen ninjahuidonta sekä meteli, että koululaisetkin jo pyöritteli päätään. ”Eipä ole kyllä tälläistä ennen näkynyt”, Eero toteaa omaan jylhään vakavaan tyyliinsä ja hiljaisuus on hiiskumaton. Ja loppuruokailu hoituu ihan vimpan päälle. YYA, Kiitos Eero!
Muutoin päivä sujui siis hienosti. Puukäsitöissä aloitimme uuden punatulkkuprojektin, mutta siitä emme voi erinäisistä syistä johtuen juurikaan kertoa sen enempää, kuin että sahaa tarvittiin ja suorakulmaa. Piste. Ja tekstiilihommien puolella menossa on oma Angrybird-tupsulintu. Kirjastoautossa asiointi hoitui myös rutiinilla ja kuravaatteisiin selvittiin kunnialla. Eli
-Maanataina saadaan varmasti se kruunumerkki
-Niin, kun on se sirkus!
Juurikin näin.
V&I kirjoittelee ja norsun kengännauhoja solmii Heidi
Ruokana jauhelihakeitto, vaalealeipä, juusto ja tomaaatti