Tämän päivän hommana oli sopia koko päiväkodille yhteiset säännöt eli kuinka elellään, että kaikilla on hyvä ja kiva olla. Tunnelmaan virittäydyimme Tuure Kilpeläisen hilpeällä kappaleella ”Kuningas ei”, jonka kuuntelemista/sanoituksen lukemista suosittelen kaikille niille, joista hetkittäin tuntuu, ettei arkisirkus pyöri sitten millään. Sillä, lapset keksivät sanoituksessa piilevän jujun heti ja osasivat sen myös ottaa sääntöasiassa hienosti työstövälineeksi.
Ensin kerättiin kuningas Joolle mieluisia ajatuksia siitä, että mitä meidän päiväkodissa saa tehdä: leikkiä, muovailla, piirtää, askarrella, syödä, ajaa polkupyörällä, laskea liukumäkeä, nukkua, pelata…No entäpä ne asiat, jotka näissä tekemisissä ovat niitä ei juttuja: Ei saa töniä/tuuppia tai lyödä, leikata hiuksia, huijata peleissä, porsastella ruokailussa, leikkiä sängyssä kesken leposten, päästellä sammakoita suusta, rikkoa toisten leikkiä, kiivetä yli aidan, ajaa päin tosia… Lapsilla on homma niin halussa! Ja kun vielä lopuksi yhdessä ne piiriryöpsytetään muistiin, niin homma on ihan jes. Ensiviikolla siis naulataan seinälle teesit, muistakaana lukea.
Sääntöilyn jälkeen suuntasimme eskareiden kanssa jumppasalille, missä otimme oikein kunnon lämmittelyrallit formula-ajoina sekä uusina leikkeinä Zombin ja Pimperipossan, joissa molemmissa oli tärkeä muistaa eskarikavereiden nimet.
-Kivaa!
-Kuuma
-Minä en kerinnyt olla
-Älä hätäile. Meillä on koko vuosi aikaa leikkiä näitä.
Ruokailussa täti joutuu jyrisemään, mutta ei eskareille! Muutamalla isolla koululaisella vaan menee homma niin överiksi, että eskareitakin jo hämmentää. Onneksi Eero-rehtori antaa asiassa vetoapua ja huomenna isot saavat pyytää anteeksi porsasteluaan.
-Niidenhän pitäisi osata, kun ne on koulun isoinpia.
-Niin, kun meidän pitää, koska ollaan päiväkodin isoimpia.
Niinpä. Täsätähän me tänään juuri yhdessä tuumailtiin, hienosti muistettu eskarit.
Iltapäivällä ulkoillaan leppeässä ja aurinkoisessa syyssäässä.
-Tuu katton. Meillä on tulivuori!
-Näistä tulee se vesi. Viuuuuu
-Minä kerään sinne muurhaisia
Toden totta. Hiekkalaatikossa on suuri betonimuruin koristettu rakennelma, jossa toimintoja on joka lähtöön. Vain muurahaiset mokomat eivät meinaa millään ymmätää pysyä sankossa, saatikka uudessa linnoituksessaan.
-Ehkä niillä on kiire töihin…
Seuraa kiintoisa keskustelu siitä, mitä muurahaiset yleeensä tekevät ja syövät. Ja millainen niiden maanalainen keko-osuus on. Sitten onkin jo aika viheltää villipilliin ja niputtaa päivä kasaan. Ja päivän loppuhyppynä kajahtaa: Hyvä eskari ja jumppa!
V&i kirjoittelee Heidi
Ruokana porkkananapit, perunat ja kreikkalainensalaatti