Tähän päivään mahtui paljon mukavia juttuja ja saatiinpa se kruunumerkki numero kaksi vihdoin. Hienoa! Ensin aamulla suuntailtiin ulos, mistä käsin pistäydyttiin kahtena ryhmänä kirjastoautossa.
-Onko täällä heppakirjoja?
-Minä haluaisin semmosen kirjan, jossa on isot kirjaimet ja tavuviivat.
-Voidaanko ostaa tämä?
-Täällä on Angrybirds kirja
-Meillä on tämä ihan sama kirja kotona!
Ihmeteltävää on paljon, eikä kukaan harmistu edes sitä, että Pekan pöytälaatikossa ei ole riittävästi kirjastokortteja kaikille, vaan omien korttien saaminen siirtyi ensiviikolla. Sillä niin se on eskareista reilua tehdä, että kaikki saavat sitten yhtä aikaa. ”Vieläkös te keräätte niitä papukaijamerkkejä hyvistä hommista?” Pekka kysyy tädiltä, kun viimeiset eskarit laskeutuvat jo ulos autosta, vinkeästi hymyillen ja salaliittolaiset vaihtavat tietävän nyökkäyksen.
Ulkoilulta suunnataan sitten pienryhminä päiväkodinpuolelle, mistä osa eskareista lähtee puukäsitöihin ja osa jää tekemään pareittain hommia Oppi ja ilo-sivuston parissa tabletilla. Puolituntia ja sitten vaihto.
-Hei eskarit, mites teillä meni omasta mielestä puukäsitöissä?
Pystyyn nousee pelkkiä kolmosia. Ja ihan sama homma tablettienkin kanssa. Eikä tädillä ja Eijalla ole asiaan kuin iloinen vahvistus lisättäväksi; maltilla ja reilulla pelillä sujui. Hyvä te!
Ruokailulla reilunpelin esimerkkiä puolestaan näyttivät eiliset ruokalassa pöljäilleet koululaiset, kun jokainen osallinen vuorollaan pyysi reilusti ja seisomaan nousten anteeksi pienemmiltä.
-Saat anteeksi (*kaikki eskarit)
Juurikin näin. Elämä on ja tästä kohti uusia seikkailuja.
Iltapäivällä otettiin vielä perjantain tuplalukuset ja sitten viikko olikin jo kasassa.
-Muistakaahan viikonlopun kotiläksy.
-Ai mikä?
-Se liityi kenkiin…
-Ai niin. Se kengännumero, kun mennään sinne keilaamaan!!!!
Valolla ja ilolla päivää ynnäilee Heidi
Ruokana ohrapuuro, mehukeitto, sämpylä ja siivukinkku