Ensin. Mahtava kiitos Timolan koululaisille tammikuun tervehtimiskampanjaan mukaan lähtemisestä. Ihan älyttömän mukava kuulla aamuisin huomenet ja kolautella nyrkit. Vähänkö siistii. Täti kiittää ja kannustaa, vielä viikkoa aikaa kerätä rasteja.
Myös eskarit ansaitsevat tänään kiitoksia, ihan kruunumerkin verran. Aamulla kellohommat hoituivat maltillisesti, omissa hommissa maltti oli matkassa ja niiden päätteeksi tavarat löysivät paikoilleen vimpan päälle. Peukkua tästä!
Mutta ihan huippujuttu oli iltapäivän luistelu. Timolan eskarit + 1.-2.luokkahan pääsivät tänään Kalpan kiekkokouluun, jonka ohjaajina toimivat Thomas, Tiina ja Ronja. Ryhmiä oli kaksi ja jäällä kerrallaan noin 15 lasta. Homman voi tiivistää yhteen sanaan: sujuu! Ei mitään hässäköintiä tai höpsöilyä, vaan iloista liikkumista porukalla. Kaarroksia, väistelyä, hyppyjä, pelejä…ja huom: tarkasti kuunneltujen ohjeiden mukaan. Siitä täti ja Katja-ope täräyttävät molemmille porukoille sata pistettä! Ja vielä toisen mokoman perään, kaveria kannustavasta asenteesta. 1,5 tuntia kuluu nopsaan ja pukukopissa on aika antaa kokemusanalyysiä tuokioiden sisällöstä.
-Mikäsoli mukavinta?
-Seuraa johtajaa
-Se hyppy
-Jäämies ja polttopallo
-Kun pelattiin
-Opittekos jotain uutta?
-Takaperinluistelun
-Hypyn ja väistämään
-Yhdellä jalalla luistelun
-Ei yhdellä jalalla voi luistela. Se on liuku.
Juu, totta. Voi asian noinkin tosiaan nähdä. Mutta tärkeintä on, että kaikilla tuntuu olevan pelkästään hyvä mieli, vaikka jalat ovatkin jo melkein poikki väsystä.
-No, huomenna on hiihtoa. Jos haluaa, voi kokeilla saadaanko rikotuksi koululaisten tänään tekemä latuaika.
-Joo!!!!(*monta)
Talviurheilu niin rules!
Valolla ja Ilolla kirjoittelee Heidi
Ruokana makkarakastike, perunat ja porkkanaraaste