Ei kaksi ilman kolmatta. Aamulla meinasi ihan naurattaa, kun jälleen yksi unohduksissa ollut sanonta pompsahti mieleen. (nyt on koossa 43/50) Mikä seurasi siis siitä, että eilisen Satu-kuraattorin vierailun päälle saimme tänään kylään sekä kuraattori Lailan, että kuraattoriopiskelija, tai kuten hän itse ilmaisi ”kuraattorieskari”, Reetan. Ja kuten tapamme on, heidätkin haastateltiin varsin perusteellisesti, joten nyt on tiedossa iät, lempi-värit-,eläimet- ja ruuat, omat lapset nimineen jne. Ja mikä tärkeintä, eskarit kuvasivat kuraattorin olevan seuraavanlainen
-Sille voi puhua, jos on paha mieli tai ei ole kavereita. Tai kotona on kanssa jotain. Ja sitten se auttaa.
Juurikin näin, eskarit. Ihan olette kartalla. Ja nämäkin kuraattorit ovat nyt tuttuja, jos tulee vaikka asiaa.
Päivän ominahommina piirreltiin, muovailtiin, pelattiin, jumppasaleiltiin, laitettiin syksyisiä lehtiä prässäytymään jne. Aakkosjunan kyytiin puolestaan hyppäsi K koiranen. Minkä lisäksi ehdittiin vielä väsäillä syyssieppariakin eteenpäin.
-Eskarit. Nyt on kyllä loma jo tosi lähellä. 10 minuuttia. Ottakaas lukumerkit.
Eskarilaisen omakirja eli OnniOpus kertoo Mimmi-lehdän uimahallireissusta.
-Osaako lehmät uida?
-Kyllä. Aika hyvinkin, itseasiassa.
On se ihmeellistä, että ei edes uimakoulua ole käyneet tai muutoin harjoitelleet, mutta uida vain osaavat. Mutta me on kyllä ehditty harjoitella paljonkin kaikkea, vaikka eskaria on käyty vasta 1/4. Tai jo.
-Ai miten?
Havainollistetaan.
-Jos eskarivuosi olisi kakku ja se laitettaisiin tälleen neljään osaan, niin nyt olisi syöty yksi pala.
-Ai, nyt tajuan. Onko joululoma sitten marraskuussa?
-Joululoma on joulukuun lopussa eli silloin on syöty kakkospalakin.
-Niinkun puolet.
Joo, o. Aika hienosti oivallettu. Näin sitä eskarissa saatetaan päätyä jo murtolukujen maailmaan, heh heh.
Valolla ja Ilolla kirjoitelee sekä ihania päiviä kaikille toivottelee Heidi
Ruokana kalapihvit, pinaattimuusi ja omena/purjo/punajuurisalaatti