-Kinkkukiusaus
Kysymällä se selvisi tämäkin, nimittäin päiväntähden lempiruoka. Kuten sekin, että mikä on aitta ja miksi moottoripyörä on hyppivää mallia. Ja kenet kannattaa ehdottomasti pyytää mukaan, jos haluaa löytää sieniä tai nähdä oikeaa lumilautailua .On kyllä mahtava päästä jakamaan eskareiden kanssa näitä heitä itseään koskevia tarinoita ja muistoja. Ja miten tärkeää yhden päivän erityisyys voikaan olla, sitä ei pysty sanoin kuvaamaan. Kiitos siis taas kotijoukoille, ihanasti olitte panostaneet!
Maaliskuu on matematiikan kuukausi ja aloitimme sen työstämisen hajoittamalla. Meinaan lukuja. Sitä ei aina tule ajatelleeksi, että yhteenlaskuthan ovat lukujen kokoamista, joten täytyyhän niitä yhtä hyvin siis voida pilkkoakin. Ja koska kyseessä on melkoinen talkoostartti, tarvittiin siihen ihan jumppasalia. Hajoitetaan ja koootaan siis lukuja ryhmänjäsenten, pelikorttien, minieläinten yms. kautta. Ja lopuksi pelataan vielä Kellonvartijaa.
-Tää on kivaa!
-Minä en edes kerennyt mihinkään
-Ninjagossa on semmoisia ajanvartijoita
-Mihin suuntaan piti pyöriä…
-Tuonne! Se on kellonsuuntaan.
Tunti toiminnallista matikkaa hujahtaa huomaamatta ja hikeä pukkaa, mutta ei suinkaan laskemisenpaineista, vaan silkasta liikkumisen ilosta. Tästä on hyvä jatkaa.
Ruokailussa matikka on yhä mielenpäällä.
-Onko olemassa sellaista kuin kymmenenensataa?
-Juu, mutta me sanomme silloin tuhat
-Tuhat! What?
Hajoitellaan siis sormin satanen ja tuhat sekä keskustellaan aina mystisestä äärettömästä. Tätiä hymyilyttää. Juuri näin, nyt iskee hilpeän herkullisesti matikkakipinää…
Iltapäivällä on märkää: litisevän lotiseva kurahousukeli.
-Siellä kiekkokaukalossa on niin hirveesti vettä, että siellä ei voi luistella, kun jos kaatuu, niin voi melkein hukkua.
Oh hoh ja huh huh. Mystinen tämä talvi 2020. Onpa siis hyvä, että ensiviikolla alkaa se uimakoulu…
Valolla ja ilolla kirjoittelee Heidi
Ruokana makkarakastike, perunat ja porkkanaraaste