Aamutuokio on juuri päättynyt, kun
-Mikä ihme tuolla on?
Vinski Variksen häkin postikoukussa roikkuu lappu.
Minä näin sen. Iso kenkä, pini jakla. Hujausta.Terveisin: Vinski
Voi pojat, onpas outo viesti. Mutta onneksi eskareilla on hoksottimet kohdillaan.
-Se on kenkä
-Se on nähnyt sen rosvo Roikaleen!
-Pieni jalka!
-Huijausta se tarkoittaa
Niin se vain selviää viesti ja samalla eskarit keksivät myös, että laitetaanpa Vinskille lisäkysymyksiä.
1.Mikä sen nimi oli? 2. Näitkö sinä sen rosvon? 3. Oliko sillä omat kengät jalassa? 4. Näitkö sinä sen, kun se otti sen puusta? 5. Missä se rosvo oli? 6. Mitenkä se otti sen sieltä puusta? 7. Menikö se mitä kautta? 8. Ottiko se sen saksilla? 9. Mihin suuntaan se meni? 10. Menikö se metsään? 11. Veikö se kengän mennessään? 12.Miten pitkä se oli? 13. Mihin se pisti sakset? 14. Mistä se otti sakset?
Jos ei näillä tiedoilla ala mysteeri ratketa niin ei sitten millään! Oivallista eskarit.
Seuraavaksi pistäydyttiin kirjastoautossa, missä asionti sujui eskareilta hienosti. Ja mikä mukavinta, Pekka lupasi myös katsella, josko hän löytäisi jokusen kirjan salapoliisihommista, sillä lisätaidot ovat meille nyt selvästi tarpeeseen. Kiitos siis taas, lapsilähtöinen asiakaspalvelu, se vaatii pelisilmää ja mukaan seikkailuun heittäytymistä.
Päivän hommina jatkettiin geolautaa puukäsitöissä sekä aloiteltiin taikasukkaa sormivirkkauksena. Puukäsitöissä työskentely sujui jo kuin vanhoilta tekijöiltä, joskin
-Nikkarin koira mokoma
Vasara on pikkuisen nirhannut sormeen, mutta hyvä kaikkiin puremiin on laastari laittaa. Samalla pohditaan yhdessä auki, mitä sanonta ”Nikkarin koira puraisi” tarkoittaa. Kun itse koiraa ei kerran ole olemassakaan.
-Minua se puraisi tähän sormeen, vaikka ei näy
-Minulla kerran kotona osui puukko
Oivallisesti eskarit keksivät jutun juonen. Kielellä on sitten hilpeää leikitellä!
-Tässä on nää hohtimet
-Kiitos
-Ne on hohtimet, koska ne hohtaa
Seuraa hilpeää hihitystä. No niin, nyt alkaa kielellisen oivalluksen aarteen pääsät esiin. Kukahan keksii seuraavan sanahassutuksen. Ihan parasta!
Myös tablettihommissa ja sormivirkkauksessa on sujunut hyvin.
-Se virkkaus on kivaa!
-Minä en päässyt
-Kaikki pääsevät kyllä, mutta Eijan pitää se opettaa jokaiselle rauhassa, ettei mene hulinaksi ja langat solmuun.
Syömään lähtee siis iloista porukkaa ja koska hommat on hoidettu napsakasti
-Tiedättekö eskarit, me ehditään aina perjantaisin ottaa koululaisten välkän mittainen ylimääräinen ulkoilu, jos te hyppäätte vaatteisiin vilhakkaasti.
Ja kyllähän eskarit hyppäävät, yhdessä sinisessä minuutissa ollaan valmiita. Hieno lopetus viikolle, kolme sormea koko porukalle.
V&i kirjoittelee Heidi
Ruokana uunimakkara, perunamuusi ja salaatti